Asumisen automatiikkahaasteet

Niinkin läheinen case kuin oma koti voi olla automaation osalta olla haaste tai mahdollisuus. Automaatioväen velvollisuus on tehdä siitä jälkimmäinen.

0

Asumisen automatiikkahaasteet

Asumiseen liittyvä energian kulutus on merkittävä ja edustaa noin neljännestä Suomen kokonaiskulutuksesta. Se on suurempi kuin liikenteen, mutta pienempi kuin teollisuuden energiankulutus. Vaatimukset hiilineutraaliudesta pakottavat kuitenkin ottamaan kiinteistöjen energiasäätöpotentiaalin vakavasti huomioon.

Kun yleisenä näppisäätönä pidetään, että yhden asteen huonelämpötilan pudotus tuo 5% energiasäästön, pitäisi tätä potentiaalia olla yllin kyllin.

Yllättäen automaation taso on laajassa kuvassa kovin alkeellinen. Esim. kaukolämpöä käyttävät rakennukset ohjautuvat edelleenkin pääosin ulkolämpötilaan perustuen. Muutaman euron anturi ohjaa kymmenien tuhansien eurojen lämmityslaskuja.

Vanhemmissa kerrostaloasunnoissa vaikutusmahdollisuudet omaan asumisviihtyvyyteen tuntuivat rajoitetuilta. Maksimilämpötila radiaattoreissa tuli annettuna asiana ”keskusjohtoisesti”. Yksilöllinen vaikuttaminen vaati yhteydenottoa huoltomieheen tai isännöitsijään. Tämän jälkeen huoltoyhtiö tulee mittaamaan huoneen keskeltä lämpötilan ja toteaa, että 21 C, ei voi olla siis kylmä. Jos taasen on kuuma, voidaan radiaattorin termostaattia säätää toki pienemmälle tai vaan tuulettaa lämmöt harakoille.

Uusissa kerrostaloasunnoissa tilanne on onneksi jo aivan toisenlainen. On tavanomaista, että jokaisesta asunnosta mitataan ainakin lämpötila ja usein kosteuskin. Lämmitysverkon menoveden lämpötila on edelleen ulkolämpötilasta riippuvainen käyrä, mutta sitä poikkeutetaan kaikkien asuntojen mittausten perusteella. Ulkolämpötila voidaan jopa korvata sääennusteella. Sääpalvelut tarjoavat tyypillisesti ennustetun ulkolämpötilan lisäksi useita muita olosuhdetietoja: tuulen nopeus- ja suunta, ilmankosteus, pilvisyys, auringon säteily, sade- lumitiedot jne. Valtaosa rakennuksista on lämpödynamiikaltaan hitaita, joten vuorokauden tai parin ennakoivasta ohjauksesta on hyötyä.

Entä asunnon järjestelmien käyttö asukkaan näkökulmasta. Asunnossa saattaa olla oma ilmanvaihtokone, jossa on lämmöntalteenotto ja ilmamäärääkin voidaan ohjata manuaalisesti tai automaattisesti kosteus- tai CO2/VOC-anturin ohjaamana IV-kojeen sisäisen automatiikan avulla. Miten hyvin asukas perillä toimintojen logiikasta tai jaksaako lukea manuaalia?

Entä lämmitys? Lämmitystä ohjaa huonetermostaatti. Jos asunnossa on lisäksi viilennyksen mahdollistava tekniikka, kuten lattiaviilennys tai puhallinkonvektori, on olosuhteiden säätäminen viihtyisiksi periaatteessa mahdollista. Tietysti pitää muistaa, ettei kannata lämmittää ja jäädyttää samaan aikaan. Hämmennystä saattaa aiheuttaa, että jäähdytysverkon käyttö ei välttämättä ole käytettävissä kevään ensimmäisten lämpöisten päivien aikana. Kun sitten alkaa kauan kaivattu hellekausi, saattaa viilennyksen teho yllättäen laskea. Valveutunut asukas toki osaa ix-diagrammin avulla päätellä, että jäädytysverkoston lämpötila on alhainen ja ilman suhteellinen korkea; lähestytään kastepistettä ja on syytä tehdä rajoittavia toimenpiteitä. Teknillinen koulutustausta onkin asukkaalle usein hyödyksi, joskaan ei aina riittävä kehittyneen talotekniikan ymmärrykseen. Onneksi kerrostaloasukkaalle ei tarjota vastaavia teknisiä haasteita kuin hybridi-järjestelmin varustetussa omakotitalossa. Optimointi maalämpöpumppujen, aurinkopanelien, akustojen, agregaattien ja tariffien kiehtovassa maailmassa voi viedä mennessään.

Asunto saattaa olla ulkopuolisessa ohjauksessa. Tämä on mahdollista asuntokohtaisten mobiili-appien avulla kehittyneimmissä asunnoissa. Jos tuli kinasteltua perheen juniorien kanssa kotiintuloajoista, ei pidä ihmetellä asunnon tekniikan outoa käytöstä. Toivot, ettei kyseessä kuitenkaan ollut hakkerointi.

Asunnon tekniikkaa saattaa ohjata myös taho, joka ei ole suoraan läheistä sukua. Asut alueella, jolla harjoitetaan lämmön tai sähkön kysyntäjoustoa. Asia voi olla peräti rakennusluvan vaatimuksena tontinluovutusehdoissa. Jos olet siis painanut kotoa lähtiessäsi painiketta ”kysyntäjousto OK”ja olet antanut asuntosi tietyiltä osin energiayhtiön etähallintaan. Kysyntäjouston tarkoituksena on leikata kulutushuippuja loppukäyttäjän laitteita ohjaamalla ja energiatuotantoa optimoimalla. Laajassa ekologisessa mittakaavassa hyvä pyrkimys siis.

Niinkin läheinen case kuin oma koti voi olla automaation osalta olla haaste tai mahdollisuus.
Automaatioväen velvollisuus on tehdä siitä jälkimmäinen.

Kategoriat: Rakennusautomaatio

Kirjoittaja työskentelee myyntipäällikkönä Fidelix Oy:ssä, joka kehittää, valmistaa ja urakoi rakennusautomaatiojärjestelmiä.

Ole ensimmäinen kommentoija

Kirjoita kommentti