Olen nyt toiminut Suomen Automaatioseuran (SAS) hallituksessa toista vuotta; olen kokenut sen mieleiseksi tehtäväksi. Olen siis Jari Ruuska, säätötekniikan dosentti Oulun yliopistossa. Toimin tutkijatohtorina Oulun yliopiston säätötekniikan tutkimusryhmässä, joka on osa ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksikköä teknillisessä tiedekunnassa.
SAS:n toiminnassa olen ollut mukana jo varsin pitkään; ensimmäisen kerran Automaatiopäiville osallistuin vuonna 2001. Jaostoista olen ollut mukana simulointijaoksessa. Koin suureksi kunniaksi minua kysyttäessä reilu vuosi sitten hallitukseen jäseneksi.
Minä, kuten varmasti moni muukin näin korona-aikana, olen kaivannut face-to-face-tapaamisia; kokouksia, seminaareja ja konferensseja. Kuitenkin on tärkeää, että noudatamme meille annettuja varovaisuusohjeita. Viime vuoden maaliskuussa yliopisto-opetuksessakin jouduttiin tekemään nopea digiloikka, jotta opetus voidaan toteuttaa laadukkaasti opetusta janoavalle nuorisollemme. Nyt sitten lähes kaikille onkin tullut tutuiksi erilaiset Teams- ja Zoom-ympäristöt. Olemme pyrkineet tekemään parhaamme, jotta voisimme toteuttaa opetusta myös mahdollisimman vuorovaikutteisesti ja tämä on vaatinut ymmärrystä ja joustamista kaikilta osapuolilta. Haluankin tässä kohtaa kiittää opiskelijoitamme erinomaisesta asenteesta opetukseen liittyen. Kaikki olemme pystyneet tukemaan toisiamme rakentavalla asenteella ja täten helpottamaan työtaakkojamme. Tämä Teams-aika on ollut puuduttavaa aikaa ja se onkin aiheuttanut monenlaisia haasteita yhteiskunnassamme. Viettämällä aikaa läheisten kanssa ja keskustellen haasteista kollegoiden kanssa olemme kuitenkin mielestäni onnistuneet ajassa varsin hyvin.
Entäpä sitten automaation tila nykypäivänä?
Automaatio on ehkä tuttu sana lähes kaikille, mutta harva tietää/tiedostaa, että mitä kaikkea siihen sisältyy. Jokapäiväisessä elämässämme on lukemattomia laitteita, sovelluksia, jne., jotka hyödyntävät automaatiota. Automaation sanotaan joidenkin mukaan olevan vanhentunut sana, mutta minusta automaatio on ajankohtaisempi sana kuin koskaan. Meidän opettajien ja tutkijoiden pitää pystyä argumentoimaan automaation sisältö siten, että se on ymmärrettävä, arvostettu ja tavoiteltava toiminto. Automaation popularisointi ei välttämättä ole itse tarkoitus, mutta meidän on sanoitettava automaation merkitys yhteiskunnalle yksiselitteisesti.
Opetuksessa automaatiolla ja sen läheisillä tieteenaloilla on suuri merkitys tuottavuuden saavuttamisessa, erityisesti teollisuudessa, mutta myös jokapäiväisissä toimissamme. Automaatiolla on edelleen tärkeä rooli siinä, että se pystyy suorittamaan yksitoikkoisia ja vaarallisiakin työtehtäviä ihmisen sijaan. Kuitenkin henkilökohtaisesti näen, että tärkeintä on ymmärtää automaation potentiaali tehostaa toimintoja sekä määrällisesti että laadullisesti ja siten parantaa sitä hyödyntävien yritysten liiketulosta.
SAS:lla näen olevan merkittävä rooli ”rummuttaa” automaation ilosanomaa suurelle yleisölle ymmärrettävästi, mutta kuitenkin korostaen, että kyseessä on korkean teknologian toiminnoissa hyödynnettävä tiede, jota tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin.
Tulevaisuuden toivoille haluan sanoa, että automaatiosta löydätte monipuolisen, kiinnostavan ja haastavankin ympäristön, jossa voitte soveltaa monipuolisesti ja monitieteisesti omaa osaamistanne.
Tavataan automaation parissa, keskellä ja sisällä. Olkaa yhteyksissä!
Kuva: Oulun kaupunki
Kategoriat: Automaatioseura yleinen
Ole ensimmäinen kommentoija
Kirjoita kommentti