EPBD- DIREKTIIVI MUUTTUI – AUTOMAATION ROOLI KASVOI

0

Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) on tullut muutos, joka astui voimaan kesäkuussa 2018. Pohdinta, miten direktiivin muutokset jalkautetaan kansallisiin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin on parhaillaan käynnissä. Direktiivimuutos pitää sisällään monia asioita, jotka kohdistuvat erityisesti automaatioalaan. Automaation rooli on selvässä nosteessa ja direktiivi lanseeraa uusia ideoita, jotka tukevat uusia kaupallisia automaatio- ja informaatiotekniikan sovelluksia.

Direktiivin tavoitteena on siis olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden kasvattaminen, ilmastomuutoksen hillitseminen ja älykkään teknologian kasvattaminen.

Mitä direktiivimuutos sitten edellyttää?

Direktiivi edellyttää jäsenmailtaan pitkän tähtäimen strategiaa, joka tukee rakennuskannan muutosta lähes nollaenergia (NZEB) tasoon vuoteen 2050 mennessä.

Tietyt vaatimukset astuvat voimaan, kun on kyse ei-asuinkiinteistöstä, jonka lämmitys tai lämmitys/ilmanvaihdon nimellisteho on vähintään 290 kW. Nämä rakennukset on varustettava rakennusautomaatiojärjestelmillä vuoteen 2025 mennessä. Tämä ei juuri muuta vallitsevaa tilannetta Suomessa, mutta on toki positiivinen signaali automaatiojärjestelmien suuntaan.

Vaatimuksena on, että rakennusautomaatiojärjestelmän on kyettävä jatkuvasti seuraamaan, tallentamaan ja analysoimaan kiinteistön toimintaan liittyvää dataa ja mukauttamaan toimintaa tarpeen mukaan. Reaaliaikainen seuranta ja tarpeen mukainen ohjaus on arkipäivää, mutta vaatimus analysoinnista on askel nykyistä pidemmälle. Analysoinnin uusi teknologia kuten keinoäly ja koneoppiminen tuo tähän uusia mahdollisuuksia.

Direktiivissä on myös esitetty, että kiinteistön osajärjestelmien välinen kommunikaatio tulisi olla mahdollista ja perustua avoimiin rajapintoihin/protokolliin. Tätä työtä tehdään mm. Suomen automaatioseurassa useamman toimikunnan voimin.

Direktiivi tuo myös vapaaehtoisia, uusia konsepteja. Tällainen on Smart Readiness Indicator (SRI), joka on vapaasti suomennettu rakennuksen älyindikaattoriksi. SRI kuvaa rakennuksen kykyä mukauttaa toimintojaan sekä kiinteistön käyttäjän tarpeiden että ulkopuolisten energiaverkkojen vaatimusten mukaan. Komission on määrä saada aikaan SRI:n määritelmä ja laskentatapa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Ehdotuksissa rakennuksen tekniikka on jaettu 10:een tekniseen järjestelmään kuten: lämmitys , jäähdytys, valaistus, sähköajoneuvojen lataus, energian tuotanto, seuranta ja säätö jne. Jokainen järjestelmä tuottaa palvelua tai hyödykettä, jonka tekninen toiminnallisuus voidaan pisteyttää sen mukaan, kuinka suuri vaikutus niillä on ao. tavoitealueisiin:

1. energiansäästö

2. joustavuus energiaverkon osalta

3. energian tuotanto

4. viihtyisyys

5. käyttömukavuus

6. terveellisyys ja hyvinvointi

7. huolto ja vikadiagnostiikka

8. käyttäjäinfo

Kun rakennuksen teknisten järjestelmien toiminnallisuudet on pisteytetty em. tavoitteiden osalta saadaan rakennukselle SRI eli älyindikaattorin arvo, joka on maksimissaan 100%.

On mielenkiintoista nähdä millaisen vastaanoton SRI saa ja muodostuuko siitä jonkinlainen kilpailutekijä kiinteistömarkkinoilla, kuten esim. Breeam ja Leed ympäristöluokitukset ovat.

 

Liity SAS:n jäseneksi täältä

Kategoriat: Automaatioseura yleinen

Kirjoittaja työskentelee myyntipäällikkönä Fidelix Oy:ssä, joka kehittää, valmistaa ja urakoi rakennusautomaatiojärjestelmiä.

Ole ensimmäinen kommentoija

Kirjoita kommentti