Vaikka konenäköteknologiat pohjautuvat keksintöihin ja ratkaisuihin, joita on tutkittu ja sovellettu jo vuosikymmeniä, ovat konenäköratkaisut kuitenkin muodostuneet merkittäväksi ja näkyväksi osaksi arkipäiväämme vasta 2000-luvulla.
Kotimaassamme jo lähes jokaisella ihmisellä on päivittäisessä käytössä laitteita, joihin on upotettu paljon konenäköteknologiaa. Matkapuhelimien QR-koodin lukuohjelmistot, kameroiden automaattinen kasvojentunnistus ja kamerakuvien laadun optimoinnit ja muokkaus ovat vain muutamia esimerkkejä tästä ilmiöstä.
Vuosikymmenien aikana konenäköteknologiat ovat tulleet kiinteäksi osaksi nyky-yhteiskuntaa ja vaikuttavat jatkuvasti miljardien ihmisten arkipäivään.
Galaktisessa mittakaavassa konenäköratkaisuja viedään jo uloimmille planeetoille tai ulos aurinkokunnasta, ja pienimmässä mittakaavassa konenäkötekniikoita sovelletaan jopa aineen pienimpien rakennusosien, atomien ja kvarkkien, tarkkailuun.
Teollisuus 4.0 – Internet of Things - Digitalisaatio - Konenäön uusi mahdollisuus
Myös ns. perinteisillä teollisuuden aloilla (mm. kaivos-, metalli-, paperi- ja puuteollisuus) konenäköratkaisuilla on ollut merkittävä rooli esimerkiksi automaattisen laadunvarmistuksen alueella.
Tällä hetkellä myös perusteollisuus elää konenäköteknologioiden murroksessa, kun tietokoneiden kasvanut laskenta- ja muistikapasiteetti mahdollistavat yhä monipuolisempien konenäköratkaisujen tuottamisen. Tämä yhdistettynä moderneihin tekoälyratkaisuihin ja yhä pienenevämpään sensoriteknologiaan, avautuu konenäkösovelluksille ja näitä tuottaville yrityksille täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kuluttaja- että B2B-markkinoilla.
Globaalina ilmiönä "Teollisuus 4.0” puskee vahvasti eteenpäin. Verkottuneet teolliset tietojärjestelmät, massiivinen tietojen varastointi, uudet sensoriteknologiat ja erityisesti tiedon automaattinen analytiikka ovat perustavanlaatuisesti muuttamassa teollisia tuotantoprosesseja. Myös konenäköratkaisut tekevät uutta tuloaan teollisuuteen.
Kuva 1. Uusimpien sensori- ja suojaustekniikoiden avulla mittauksia voidaan suorittaa erittäin haastavissa olosuhteissa
Tänään pystymme kutistamaan erittäin korkeatasoisia kommunikointi/sensoriratkaisuja (esim. laser-mittarit, suurnopeuskamerat, spektraalikuvaus, kiihdytyssensorit, langaton viestintä) hyvin pieneen tilaan, samalla kun materiaalitekniikoissa ja tiedonkäsittelyssä tehdään merkittäviä teknologisia harppauksia eteenpäin.
Yhdistämällä yllä mainittuja tekniikoita, voidaan konenäköratkaisuja tuottaa uusiin teollisuuskohteisiin, joihin ei aiemmin ratkaisuja ole voitu toimittaa.
Esimerkiksi metalliteollisuuden tuotantolaitoksissa on valtavia materiaali- ja energiaintensiivisiä prosesseja (esim. sulametallurgia), joihin uudet konenäköteknologiat voivat tuoda täysin uusia mahdollisuuksia automaatioon, tuotannon tehostamiseen ja myös päästöjen minimointiin.
Kuva 2. Korkealämpötilaprosessien seurantaa uusilla laser- ja kuvausteknologioilla
Standardoituvien teollisuuden protokollien myötä (esim. OPC UA) automaatiojärjestelmät ja sensorit oppivat vaihtamaan tietoja keskenään yhä joustavammin. Myös konenäköjärjestelmissä voidaan hyödyntää prosesseista saatavaa mittadataa suoraan konenäköjärjestelmän toiminnan optimoinnissa tai tiedon algoritmisessa käsittelyssä. Jo nyt, yhdistettäessä konenäköjärjestelmien tuottamaa tietoa tuotannosta saatavaan prosessitietoon, voidaan ennustaa prosessien käyttäytymistä ja reagoida täysin uudella tavalla mahdollisiin tuotannon ongelmiin.
Konenäön mahdollisuudet Suomessa
Suomessa tehdään erittäin vahvaa ja kansainvälisesti tunnustettua konenäköteknologioiden perustutkimusta ja maassamme on useita konenäköteknologioita tarjoavia ja kehittäviä yrityksiä. Suomessa tehdyn perustutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksista nauttivat jo miljardit ihmiset ympäri maailman sekä teolliset yritykset globaalisti.
Niin sanotun Teollisen Internetin, tekoälytekniikoiden ja miniatyrisoituvan sensoriteknologian myötä älykkäiden konenäköratkaisujen toteuttaminen teollisuudelle mahdollistuu myös täysin uudella laajuudella.
Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaiselle konenäkösektorille.
Teollisen konenäön ja älykkään automaation uutta esiinmarssia on tukemassa myös Suomen Automaatioseura ry sekä erityisesti seuran asiantuntijajaostot, joista OPC-toimikunta ja konenäköjaos (Vision Club of Finland) toimivat hyvinä esimerkkeinä.
Vahvan perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja erityisesti innovatiivisen PK-sektorin myötä suomalaisella konenäköosaamisella on edelleen erittäin vahvaa kysyntää ja tarvetta, erityisesti globaalissa perusteollisuudessa.
Tätä tarvetta ja kysyntää varten perustimme myös oman yrityksemme, suurnopeuskuvaamiseen ja laservalaisuun perustuvia teollisuuden konenäköratkaisuja toimittavan Sapotech Oy:n.
Kuva 3. Sapotech keskittyy laite- ja ohjelmistoratkaisuillaan ratkaisemaan erityisesti metalliteollisuuden prosessivalvonnan haasteita
Sapotech on ottanut kiinni tästä teollisen konenäön globaalista trendistä, ja tuottaa kotimaiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen pohjautuvia ratkaisuja globaalisti kaikille metalliteollisuuden asiakkaille.
Toivomme että muutkin kotimaiset yritykset tarttuvat tähän ainutlaatuiseen mahdollisuuteen!
Yhteistyöterveisin,
Saku Kaukonen
Toimitusjohtaja
Sapotech Oy
www.sapotech.fi
Liity SAS:n jäseneksi täältä ja tutustu konenäköjaoksen sivuihin täällä
Kategoriat: Konenäkö
Ole ensimmäinen kommentoija
Kirjoita kommentti