Uusi puheenjohtaja esittäytyy

Tervehdys kaikille! Täällä kirjoittelee Suomen Automaatioseuran hallituksen uusi puheenjohtaja. Minun nimeni on Outi Rask ja työskentelen tällä hetkellä automaatiotekniikan lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK).

Suomen Automaatioseuran (SAS) toiminta on minulle tuttua vuosien varrelta. Olen toiminut monissa sen toimielimissä lähes koko tämän vuosituhannen. Vuodet 2015-2017 istuin SAS:n hallituksessa ja vuodesta 2012 olen kuulunut Automaation Tuki Oy:n hallitukseen.

SAS-urani aloitin kuitenkin Panosautomaatiojaoston hallituksessa vuosina 2003-2005. Elettiin aikoja, jolloin panosautomaatiostandardi ISA-88 oli jo vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa teollisuudessa. Sen sijaan osittain ISA-88:n pohjalta syntynyt ISA-95 -standardi alkoi nostaa merkitystään maailmalla. Tästä keskusteltiin hallituksessa useamman vuoden ajan ja vuodesta 2007 eteenpäin se on tunnettu nimellä Valmistuksenohjausjaosto eli MES-jaosto.

Koulutustoimikunnan toiminnassa olen ollut mukana vuodesta 2011. Koulutustoimikunnalla on tärkeä merkitys automaation koulutuksen näkyvyyden ylläpitämisessä jatkuvasti muuttuvissa oppilaitoksissa ja niiden tutkintorakenteissa. Automaation koulutuksen yhdistäminen osaksi muita tekniikan aloja, kuten sähkö-, kone- tai rakennustekniikkaa, on tavallaan luonnollista, sillä jokaisessa niissä automaatiota tarvitaan. Kun sähköverkkoa, konetta tai rakennuksen ilmanvaihtoa säätelevä automatiikka toimii, sitä ei näe, ei kuule, ei haista, ei maista. Se on näkymätön ja erottamaton osa sitä konetta, laitetta tai infrastruktuuria, jota se ohjaa.

Riittäisikö, jos sähkö-, rakennus- tai koneinsinööri omaisi niukat automaatiotekniikan perusteet vai pitäisikö hänen tukenaan olla hyvin koulutettu, osaava automaatioinsinööri? Automaatio-osaamisen hajauttamiseen liittyy selkeä uhka. Systeemisuunnittelumaisen ajattelumallin ja automaation teoreettisen perustuksen rakentaminen vaatii laadukasta automaation koulutusta. Tarvitaanko alalla tulevaisuudessa sertifioituja koulutuksia, pätevöitymiskoulutuksia tai erikoistumisopintoja takaamaan automaatio-osaamisen laatua?

Suomen Automaatioseuralla on keskeinen rooli automaation näkyvyyden ja olemassaolon puolustajana ei pelkästään koulutuksessa vaan kokonaisvaltaisemmin koko automaatiokentällä. Mitä enemmän maailma digitalisoituu, sitä enemmän automaatiota tarvitaan kaikkialla. SAS:n sääntöihin on kirjattu, että yhdistys on koko automaatioalaa yhdistävä tekijä, joka kokoaa yhteen alan yritykset, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset. Tällaista yhteisöä me tarvitsemme tällä alalla yhä edelleen myös 2020-luvulla. Ehkä jopa enemmän, kuin koskaan aikaisemmin.