Automaatiopalkinto

Automaatiopalkinto on tunnustuspalkinto, joka myönnetään merkittävästä alalla suoritetusta tutkimus- ja kehittämistyöstä, sovelluksesta teollisuuden tai yhteiskunnan käyttöön tai muusta automaatioalaa edistäneestä toiminnasta. Palkinnon saaja voi olla henkilö, työryhmä, yritys tai muu yhteisö. Suomen Automaatioseura jakaa Automaatiopalkinnon kahden vuoden välein Automaatiopäivien yhteydessä. Palkinnon suuruus on 5000 EUR. 

 

Automaatiopalkinto 2023 PONSSE EV1:lle! 

Vuoden 2023 Automaatiopalkinnon voittaja on työryhmä, jonka kehitystyö linkittyy vahvasti vihreän siirtymän edistämiseen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseen: . Epecin ja Ponssen kehittämän sähkökäyttöisen metsäkoneen teknologiakonseptin, PONSSE EV1:n toteuttajat. 

Työkoneen sähköistymisellä saadaan merkittäviä etuja: polttomoottori toimii optimaalisessa toimintapisteessä pitkiä aikoja, jolloin polttoaineen kulutus vähenee ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmät toimivat tehokkaasti ja päästöt vähenevät. Voimantuotto ja -siirto voidaan suunnitella uusiksi, jolloin puomien ohjaaminen tulee tarkemmaksi ja ajettavuus paranee. Samalla ajoalustan vahingot pienenevät. Maamme työkonesektorin on pysyttävä vihreän siirtymän kehityksessä. Palkittu ratkaisu on tärkeä esimerkki aiheesta, ja vaativa koneautomaatiosovellus.

Palkinnon vastaanottivat Automaatiopäivillä työryhmän puolesta Kalle Einola ja Mika Suonmaa.

 

Vuoden 2021 Automaatiopalkinnon voittaja oli  Apros-ohjelmisto ja sen kehityskaaren taustalla olevat keskeiset vaikuttajat

Apros (www.apros.fi) on suomalainen, tieteellisen tutkimuksen ja insinöörityön tuloksena syntynyt ohjelmisto yksityiskohtaiseen, mutta tehokkaaseen prosessien, automaation ja sähköjärjestelmien dynaamiseen simulointiin. Dynaaminen simulointi on työkalu mm. prosessi- ja automaatiokonseptien evaluointiin, automaatioratkaisujen testaamiseen, säätöstrategioiden kehitykseen, prosessinohjaajien kouluttamiseen sekä prosessi- ja turvallisuusanalyyseihin. Aprosta sovelletaan myös viime aikoina paljon puhuttujen Digitaalisten kaksosten laskentamoottorina. 

Aprosin keskeiset sovellusalueet ovat energia- ja prosessiteollisuus. Perinteisimpiä sovelluskohteita ovat ydinvoimalaitosten, konventionaalisten voimalaitosten, sekä paperi- ja selluprosessien simulointi. Viime vuosien kohteita ovat energiajärjestelmät uusissa kohteissa kuten risteilylaivat tai datakeskusten jäähdytys, vaihtoehtoiset energiantuotantotavat (ns. Power-to-X), sekä energiantuotanto- ja kulutuskohteiden muodostamien kokonaisuuksien tutkimus ja kehitys, esim. kaukolämpöverkkojen hallinta. Myös monimuotoisen energian tuotannon ja kulutuksen hallinnan haasteisiin Apros tarjoaa oivallisen työkalun. Toisaalta Apros on jatkuvasti ollut keskeinen työkalu myös alkuperäisen sovelluskohteensa eli Loviisan ydinvoimalaitoksen turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamisessa. Myös muut Suomen ydinvoimayhtiöt käyttävät Aprosta.

Apros on toiminut mallinnuksen ja simuloinnin pariin johdattavan ohjelmistoalustana sadoille opiskelijoille, tutkijoille ja teollisuuden insinööreille. Vuosien saatossa Aprosin kehittämiseen ja sovelluksiin liittyen on julkaistu satoja opinnäytetöitä, sekä tieteellisiä journal- ja konferenssijulkaisuja, esim. Aalto-yliopiston Aaltodoc antaa (hakusanalla APROS) Apros-aiheisia opinnäytetöitä 113 kpl, joista diplomitöitä 83 kpl ja loput lisensiaatintöitä ja väitöskirjoja.

Aprosin taustalla on Apros-kehittäjäyhteisö, eli niin sanottu Apros-konsortio, johon kuuluvat ohjelmiston puoliksi omistavat

• Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
• Fortum Power and Heat Oy

Aprosin kehitystyö alkoi 35 vuotta sitten VTT:n ja silloisen IVO:n yhteisprojektilla (Apros-projekti 1986–1989), jossa kehittäjät koottiin tiiviiksi kehitystiimiksi yhteisiin tiloihin. Tämän alkusysäyksen jälkeenkin kehitystyö on ollut pitkäjänteistä, mistä kertoo se, että ohjelmiston parissa työskentelee pelkästään Suomessa päätyönään kymmeniä henkilöitä yli 20 vuoden Apros-kokemuksella. Ohjelmiston kehitys on jatkunut aktiivisena, siihen osallistuu nykyään noin 20 henkilöä, joista puolet päätoimisesti. 

Koska Automaatiopalkinto myönnetään luonnollisille henkilöille eikä yrityksille tai projekteille, niin haluttiin perata esille keskeisimmät taustavoimat. Perusteellisen selvitystyön jälkeen päädyttiin palkinto tällä kertaa jakamaan poikkeuksellisen monen henkilön kesken. Osa henkilöistä on edelleen työelämässä ja osa siirtynyt jo eläkkeelle, mutta palkittavia mietittäessä haluttiin huomioida - ei vain tämä päivä - vaan koko Aprosin tähänastinen elinkaari.

Palkittavat henkilöt ovat:

Jari Hämäläinen / VTT
Kaj Juslin / VTT, Enbuscon
Kari Porkholm / Fortum 
Sami Tuuri / Fortum
Pasi Laakso / VTT
Jukka Ylijoki / VTT
Eija-Karita Puska / VTT
Markku Hänninen / VTT
Matti Paljakka / VTT
Karri Honkoila / Fortum

Apros-ohjelmiston syntymiseen, kehittymiseen ja menestymiseen on vaikuttanut niin lukuisa joukko suomalaisia eri tekniikan alojen ammattilaisia, että kaikkia ei tässä väkisinkään ole tullut huomioiduksi. Eritysmaininta halutaan antaa Semantum Oy:lle. Semantum on espoolainen vuonna 2007 perustettu ohjelmistoyritys, joka tekee erityisesti prosessiteollisuuteen ohjelmistoratkaisuja insinöörityön ja tiedonsiirron automatisointiin sekä päätöksenteon tueksi. Merkittävä osa toiminnasta liittyy teollisten prosessien fysiikkapohjaisia malleja käyttäviin digitaalisiin kaksosiin, joissa hyödynnetään Apros-ohjelmistoa. Samalla he ovat pitkään osallistuneet myös Aprosin käyttöliittymän kehitykseen.
 

Suomen Automaatioseura onnittelee lämpimästi Automaatiopalkinnon 2021 voittajaa! 
 

 


Aikaisemmat Automaatiopalkinnot

Vuoden 2019 Automaatiopalkinto julkistettiin 23. Automaatiopäivien juhlaillallisen yhteydessä 15.5.2019 Oulussa. Se myönnettiin kaivostyökoneiden automaatiota usean vuoden ajan tutkineelle ja Bauma2019-messuilla julkaistun Normet SmartSpray-järjestelmän kehittäneelle työryhmälle. Automaatiopalkinnon arvo on 5000 euroa.

Työryhmään kuuluivat henkilöt kolmesta organisaatiosta seuraavasti:

Normet Oy: Heikki Huttunen, Jari Bovellan ja Kalle Määttä
Exertus Oy: Juha Viitanen ja Sami Loukasmäki
VTT Oy: Markku Järviluoma ja Pekka Isto

Palkintoraati toteaa perusteluissaan, että SmartSpray hyödyntää laaja-alaisesti koneautomaation ja robotiikan tekniikoita ja menetelmiä, tehostaa ja helpottaa ruiskubetonoinnin operaattorin työtä ja vie betoniruiskutusta kohti automatisoitua betoniruiskutusta. SmartSprayn kehitystyö on malliesimerkki tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavasta ja hyödynnetystä pitkäjänteisestä avaintoimijoiden (konevalmistaja, ohjausjärjestelmän toimittaja, tutkimuslaitos) yhteistyöstä.

 

Automaatiopalkinto 2019  jaettiin Automaatiopäivät 23 illallisella 15.5.2019 Oulussa 

 

Aikaisemmat Automaatiopalkinnot löytyvät täältä