Aikaisemmat Automaatiopalkinnot 1987-

Automaatiopalkinto 2023 PONSSE EV1:lle

Vuoden 2023 Automaatiopalkinnon voittaja on työryhmä, jonka kehitystyö linkittyy vahvasti vihreän siirtymän edistämiseen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseen: . Epecin ja Ponssen kehittämän sähkökäyttöisen metsäkoneen teknologiakonseptin, PONSSE EV1:n toteuttajat. 

Työkoneen sähköistymisellä saadaan merkittäviä etuja: polttomoottori toimii optimaalisessa toimintapisteessä pitkiä aikoja, jolloin polttoaineen kulutus vähenee ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmät toimivat tehokkaasti ja päästöt vähenevät. Voimantuotto ja -siirto voidaan suunnitella uusiksi, jolloin puomien ohjaaminen tulee tarkemmaksi ja ajettavuus paranee. Samalla ajoalustan vahingot pienenevät. Maamme työkonesektorin on pysyttävä vihreän siirtymän kehityksessä. Palkittu ratkaisu on tärkeä esimerkki aiheesta, ja vaativa koneautomaatiosovellus.

Palkinnon vastaanottivat Automaatiopäivillä työryhmän puolesta Kalle Einola ja Mika Suonmaa.

 

Vuoden 2021 Automaatiopalkinnon voittaja oli  Apros-ohjelmisto ja sen kehityskaaren taustalla olevat keskeiset vaikuttajat

Apros (www.apros.fi) on suomalainen, tieteellisen tutkimuksen ja insinöörityön tuloksena syntynyt ohjelmisto yksityiskohtaiseen, mutta tehokkaaseen prosessien, automaation ja sähköjärjestelmien dynaamiseen simulointiin. Dynaaminen simulointi on työkalu mm. prosessi- ja automaatiokonseptien evaluointiin, automaatioratkaisujen testaamiseen, säätöstrategioiden kehitykseen, prosessinohjaajien kouluttamiseen sekä prosessi- ja turvallisuusanalyyseihin. Aprosta sovelletaan myös viime aikoina paljon puhuttujen Digitaalisten kaksosten laskentamoottorina. 

Aprosin keskeiset sovellusalueet ovat energia- ja prosessiteollisuus. Perinteisimpiä sovelluskohteita ovat ydinvoimalaitosten, konventionaalisten voimalaitosten, sekä paperi- ja selluprosessien simulointi. Viime vuosien kohteita ovat energiajärjestelmät uusissa kohteissa kuten risteilylaivat tai datakeskusten jäähdytys, vaihtoehtoiset energiantuotantotavat (ns. Power-to-X), sekä energiantuotanto- ja kulutuskohteiden muodostamien kokonaisuuksien tutkimus ja kehitys, esim. kaukolämpöverkkojen hallinta. Myös monimuotoisen energian tuotannon ja kulutuksen hallinnan haasteisiin Apros tarjoaa oivallisen työkalun. Toisaalta Apros on jatkuvasti ollut keskeinen työkalu myös alkuperäisen sovelluskohteensa eli Loviisan ydinvoimalaitoksen turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamisessa. Myös muut Suomen ydinvoimayhtiöt käyttävät Aprosta.

Apros on toiminut mallinnuksen ja simuloinnin pariin johdattavan ohjelmistoalustana sadoille opiskelijoille, tutkijoille ja teollisuuden insinööreille. Vuosien saatossa Aprosin kehittämiseen ja sovelluksiin liittyen on julkaistu satoja opinnäytetöitä, sekä tieteellisiä journal- ja konferenssijulkaisuja, esim. Aalto-yliopiston Aaltodoc antaa (hakusanalla APROS) Apros-aiheisia opinnäytetöitä 113 kpl, joista diplomitöitä 83 kpl ja loput lisensiaatintöitä ja väitöskirjoja.

Aprosin taustalla on Apros-kehittäjäyhteisö, eli niin sanottu Apros-konsortio, johon kuuluvat ohjelmiston puoliksi omistavat

• Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
• Fortum Power and Heat Oy

Aprosin kehitystyö alkoi 35 vuotta sitten VTT:n ja silloisen IVO:n yhteisprojektilla (Apros-projekti 1986–1989), jossa kehittäjät koottiin tiiviiksi kehitystiimiksi yhteisiin tiloihin. Tämän alkusysäyksen jälkeenkin kehitystyö on ollut pitkäjänteistä, mistä kertoo se, että ohjelmiston parissa työskentelee pelkästään Suomessa päätyönään kymmeniä henkilöitä yli 20 vuoden Apros-kokemuksella. Ohjelmiston kehitys on jatkunut aktiivisena, siihen osallistuu nykyään noin 20 henkilöä, joista puolet päätoimisesti. 

Koska Automaatiopalkinto myönnetään luonnollisille henkilöille eikä yrityksille tai projekteille, niin haluttiin perata esille keskeisimmät taustavoimat. Perusteellisen selvitystyön jälkeen päädyttiin palkinto tällä kertaa jakamaan poikkeuksellisen monen henkilön kesken. Osa henkilöistä on edelleen työelämässä ja osa siirtynyt jo eläkkeelle, mutta palkittavia mietittäessä haluttiin huomioida - ei vain tämä päivä - vaan koko Aprosin tähänastinen elinkaari.

Palkittavat henkilöt ovat:

Jari Hämäläinen, VTT, Kaj Juslin, VTT, Enbuscon, Kari Porkholm, Fortum, Sami Tuuri, Fortum, Pasi Laakso, VTT, Jukka Ylijoki, VTT, Eija-Karita Puska, VTT, Markku Hänninen, VTT, Matti Paljakka, VTT ja Karri Honkoila, Fortum.

Apros-ohjelmiston syntymiseen, kehittymiseen ja menestymiseen on vaikuttanut niin lukuisa joukko suomalaisia eri tekniikan alojen ammattilaisia, että kaikkia ei tässä väkisinkään ole tullut huomioiduksi. Eritysmaininta halutaan antaa Semantum Oy:lle. Semantum on espoolainen vuonna 2007 perustettu ohjelmistoyritys, joka tekee erityisesti prosessiteollisuuteen ohjelmistoratkaisuja insinöörityön ja tiedonsiirron automatisointiin sekä päätöksenteon tueksi. Merkittävä osa toiminnasta liittyy teollisten prosessien fysiikkapohjaisia malleja käyttäviin digitaalisiin kaksosiin, joissa hyödynnetään Apros-ohjelmistoa. Samalla he ovat pitkään osallistuneet myös Aprosin käyttöliittymän kehitykseen.
 

 

Vuoden 2019 Automaatiopalkinto Normet SmartSpray-järjestelmän kehittäneelle työryhmälle

Vuoden 2019 Automaatiopalkinto julkistettiin 23. Automaatiopäivien juhlaillallisen yhteydessä 15.5.2019 Oulussa. Se myönnettiin kaivostyökoneiden automaatiota usean vuoden ajan tutkineelle ja Bauma2019-messuilla julkaistun Normet SmartSpray-järjestelmän kehittäneelle työryhmälle. Automaatiopalkinnon arvo on 5000 euroa.

Työryhmään kuuluivat henkilöt kolmesta organisaatiosta seuraavasti:

Normet Oy: Heikki Huttunen, Jari Bovellan ja Kalle Määttä
Exertus Oy: Juha Viitanen ja Sami Loukasmäki
VTT Oy: Markku Järviluoma ja Pekka Isto

Palkintoraati toteaa perusteluissaan, että SmartSpray hyödyntää laaja-alaisesti koneautomaation ja robotiikan tekniikoita ja menetelmiä, tehostaa ja helpottaa ruiskubetonoinnin operaattorin työtä ja vie betoniruiskutusta kohti automatisoitua betoniruiskutusta. SmartSprayn kehitystyö on malliesimerkki tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavasta ja hyödynnetystä pitkäjänteisestä avaintoimijoiden (konevalmistaja, ohjausjärjestelmän toimittaja, tutkimuslaitos) yhteistyöstä.

 

Automaatiopalkinto 2019  jaettiin Automaatiopäivät 23 illallisella 15.5.2019 Oulussa 

Aikaisemmat Automaatiopalkinnot

17.3.2015
Konecranes Product Development 
Palkinnosta Automaatioväylä-lehden numerossa 3/2015 (sivulta 14 alkaen)

16.3.2011
Simuloinnin integrointiympäristö avaa uusia mahdollisuuksia suunnittelussa ja mallipohjaisessa päätöksenteossa
tutkimusprofessori Tommi Karhela, Hannu Niemistö, Marko Luukkainen ja Kalle Kondelin VTT:ltä sekä
Antti Villberg, Tuukka Lehtonen ja Toni Kalajainen Semantum Oy:stä.

17.3.2009
Biologisten solujen käsittelyn automaatio
professori Pasi Kallio
kehityspäällikkö  Johana Kuncová-Kallio
vanhempi tutkija Pekka Ronkanen
vanhempi tutkija Matti Vilkko

4.9.2007
Nokian koulutussimulaattorin kehitysryhmä
TkT Lasse Pesonen, Nokia Oyj
DI Simo Salminen, Nokia Oyj
TkL Pasi Riihimäki, VTT
TkT Jean-Peter Ylén, VTT

9.9.2005
Sandvik Tamrock Osakeyhtiön AutoMine-kaivosautomaatiojärjestelmän työryhmä
projektipäällikkö M.Sc. Brett Cook, Sandvik Tamrock Oy
tuotekehityspäällikkö DI Riku Pulli, Sandvik Tamrock Oy
tuotepäällikkö DI Timo Soikkeli Sandvik Tamrock Oy
toimitusjohtaja TkT Hannu Mäkelä, Navitec Systems Oy

9.9.2003
Kuva-analyysin hyödyntäminen Pyhäsalmi Mine Oy:n rikastamon sinkkivaahdotuksessa
Seppo Lähteenmäki, Pyhäsalmi Mine Oy
Jorma Miettunen, Pyhäsalmi Mine Oy

4.9.2001          
KnowPap verkko-oppimisjärjestelmä
Jari Hämäläinen, VTT Automaatio
Mikko Kittilä, Licentia Oy
Tom Mäenpää, Licentia Oy

14.9.1999
Neles Automation tuotekehityshanke ”Etädiagnostiikkajärjestelmässä varustetu älykäs kenttälaite”
Jouni Pyötsiän johtama työryhmä: Kari Hartikainen, Jari Riihilahti, Mika Nissinen, Harri Cederlöf ja Markku Ojala

23.9.1997
Sarlin-Hydor Oy:n kehittämä säätöjärjestelmä
Vesa Saarinen ja Sami Nyman

3.5.1995
FMS-Särmäyssolu kehityshanke
Aliko Automation Oy/Hannu Alitalo, Petri Arjanne ja Kari Koskinen

11.5.1993
Rannikkovalvonnan automatisoinnin suunnittelu ja toteutus
O. Aaro Wiio

18.9.1990
Tutkimus- ja kehitystyö sekä sovellukset teollisuuden käyttöön
Jan Kåhre ja Esko Kamrat

12.5.1987
Säätö- ja automaatiotekniikan tutkimuksen kehittäminen ja johtaminen
Pekka Salminen ja Björn Wahlström