Suomen Automaatioseura ry:n säännöt

Yhdistyksen nimi on Suomen Automaatioseura ry,  Finlands Automationssällskap rf (englanninkielinen nimimuoto: Finnish Society of Automation) ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimialue käsittää koko valtakunnan.

Yhdistyksen tarkoituksena on toimialallaan

  • edistää automaatiotekniikan teoriaa, kehitystä ja järkiperäistä soveltamista
  • toimia yhdyssiteenä jäsenten ja kaikkien automaation käyttäjien kesken kokemusten vaihtamiseksi ja ammattitaidon syventämiseksi
  • kehittää tiedonvaihtoa olemalla yhteistyössä vastaavien kotimaisten, ulkomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä voi halutessaan liittyä näiden jäseneksi ja ylläpitää alan arvostusta.

Yhdistys toimii prosessi-, tehdas- ja rakennusautomaatioalalla, jonka keskeiset tekniikat ovat

  • mittaus-, säätö- ja ohjaustekniikka
  • tietotekniikka ja tiedonsiirto.

Yhdistys voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta ja ottaa vastaan lahjoituksia.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää näyttely-, konferenssi-, kokous-, kurssi- ynnä muita tilaisuuksia, toimittaa alan julkaisuja, edistää tiedonvälitystä, antaa lausuntoja, tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille sekä toimii muillakin samantapaisilla tavoilla. Yhdistys voi perustaa tiettyjä mielenkiinto- tai erikoisalueita varten erityisiä jaostoja.

Yhdistys on perustanut Automaatiosäätiön tukemaan julkaisutoimintaa säätötekniikan ja automaation alueella, erikoisesti kotimaista alaa koskevaa ammattikirjallisuutta sekä esitelmätoimintaa ulkomailla ja tukemaan muuta säätötekniikan ja automaation alaa edistävää toimintaa maassamme. Yhdistys nimittää Automaatiosäätiön hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat. Yhdistys järjestää Automaatiopäivät-nimisen näyttely- ja kongressitapahtuman.

Toimintansa rahallisen ylijäämän yhdistys voi lahjoittaa Automaatiosäätiölle käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksen mukaiseen toimintaan.

Yhdistyksellä voi olla vakinaisia, nuoria, ainais-, kannattavia, eläkeläis- ja kunniajäseniä.

Vakinaiseksi jäseneksi pääsee hallitukselle osoitetusta anomuksesta jokainen henkilö, joka haluaa toimia yhdistyksen päämääriä edistäen ja joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja jonka anomuksen yhdistyksen hallituksen kokous on yksimielisesti hyväksynyt ja yhdistyksen kokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä vahvistanut. Ainaisjäseneksi pääsee vakinainen jäsen suorittamalla kertakaikkisen jäsenmaksun, jonka suuruus on kaksikymmentäkertainen (20) kulloinkin voimassa olevaan vakinaisen jäsenen vuosimaksuun nähden. Ulkomaan kansalaisia voi olla enintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenmäärästä.

Kannattavaksi jäseneksi pääsee oikeuskelpoinen yhteisö ilmoittautumalla hallitukselle. Kannattavalla jäsenellä ei ole äänioikeutta. Se voi osallistua yhdistyksen toimintaan nimeämänsä edustajan kautta.

Nuoreksi jäseneksi hallitus voi hakemuksesta hyväksyä automaatioalaan kuuluvia aineita päätoimisesti opiskelevan henkilön. Nuorten jäsenten jäsenmaksun suuruus päätetään yhdistyksen syyskokouksessa.

Yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioitunut henkilö voidaan kutsua kunniajäseneksi. Kunniajäsenellä on samat oikeudet kuin vakinaisella jäsenellä, mutta hänet on vapautettu vuosimaksusta. Kunniajäseneksi kutsutaan yhdistyksen jäsen, jota hallitus on yksimielisesti ehdottanut ja kolme neljäsosa (3/4) läsnäolevista äänioikeutetuista jäsenistä yhdistyksen kokouksessa kannattanut.

Jos vakinainen jäsen on joko 1) ollut yhdistyksen jäsenenä yhtäjaksoisesti kaksikymmentä vuotta ja on täyttänyt 63 vuotta,  tai  2) on ollut yhdistyksen jäsenenä yhtäjaksoisesti kaksikymmentä vuotta ja on eläkkeellä, voi hän anoa seuran hallitukselta eläkeläisjäsenyyttä. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksusta päättää syyskokous. Tällä sääntömuutoksella ei loukata saavutettuja jäsenoikeuksia.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Jäsen katsotaan eronneeksi sen vuoden lopussa, jonka aikana hän on ilmoittanut eroamisestaan.

Ulkomailla vakituisesti oleskeleva jäsen voi ilmoituksesta määräajaksi jäädä lepääväksi jäseneksi. Lepäävällä jäsenellä ei ole näihin sääntöihin perustuvia jäsenoikeuksia eikä velvollisuuksia.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei täytä vuosimaksuvelvollisuuttaan.

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka sopimattomalla käytöksellään tai muulla tavalla vahingoittaa yhdistyksen mainetta tai toimintaa, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa äänioikeutetuista jäsenistä kannattaa erottamista.

Yhdistyksen toimikausi ja samalla tilivuosi on kalenterivuosi.

Yhdistys kokoontuu hallituksen kutsusta. Kokouksissa äänioikeus on vakinaisilla, ainais-, eläkeläis-  ja kunniajäsenillä. Kokouksia pidetään niin usein, kuin hallitus pitää tarpeellisena, kuitenkin vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa. Vuosikokous pidetään huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa.

Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle julkaisemalla kokouskutsu vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta hallituksen määräämissä lehdissä tai jäsenkirjeellä. Kokouskutsussa on mainittava kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat.

Mikäli viisi (5) yhdistyksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii, tulee hallituksen kirjata kokouksen esityslistalle henkilöiden vaatimat asiat käsiteltäväksi. Vuosikokoukseen tarkoitetut esityslista-asiat tulee esittää viimeistään tammikuussa ja syyskokoukselle tarkoitetut asiat viimeistään heinäkuussa.

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen ylimääräinen kokous koolle, mikäli kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityistä asiaa varten vaatii. Kokous on tällöin pidettävä kuuden (6) viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Yhdistyksen kokouksissa jäsen voi äänestää enintään yhdellä valtakirjalla.

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  1. esitetään tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto
  2. päätetään hallituksen laatiman toimintakertomuksen hyväksymisestä
  3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille
  4. valitaan kaksi jäsentä toimikuntaan, jonka tehtävä on valmistella syyskokouksen vaaleja; hallitus nimittää lisäksi toimikunnan puheenjohtajan, joka myös toimii kokoonkutsujana
  5. vahvistetaan yhdistyksen uudet jäsenet.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  1. hyväksytään seuraavaksi kalenterivuodeksi toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä määrätään seuraavaksi kalenterivuodeksi vakinaisen jäsenen ja kannatusjäsenen vuosimaksu
  2. yhdistyksen seuraavan kalenterivuoden tilejä, taloudenhoitoa ja muuta hallintoa tarkastamaan valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille yksi (1) varahenkilö
  3. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten tilalle sekä kaksi varajäsentä seuraavan kalenterivuoden alusta alkavaksi toimikaudeksi
  4. valitaan Automaatiosäätiön hallitukseen yksi (1) jäsen erovuoroisen tilalle
  5. valitaan Automaatiosäätiön tilintarkastajiksi kaksi (2) henkilöä sekä heille varahenkilöt.

Yhdistyksellä on hallitus, jonka muodostavat puheenjohtaja ja seitsemän varsinaista (7) jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Hallitus nimeää sihteerin ja rahastonhoitajan.

Puheenjohtaja valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan ja muut hallituksen jäsenet kolmeksi (3) kalenterivuodeksi. Varajäsenet valitaan yhdeksi kalenterivuodeksi. Vuosittain on erovuorossa kaksi (2) tai kolme (3) jäsentä. Jollei erovuoroisuutta voida määrätä kolme vuotta jatkuneen hallituskauden perusteella, valitaan erovuoroisuus arvalla.

Sama henkilö voi toimia puheenjohtajana korkeintaan neljä (4) peräkkäistä kalenterivuotta. Eroavaa jäsentä, puheenjohtajaa lukuunottamatta, ei voida välittömästi valita uudelleen.

Jos hallituksen jäsen kirjallisesti ilmoittaa eroavansa tehtävästään kesken toimikauttaan, valitaan uusi jäsen seuraavassa syyskokouksessa.

Hallitus on päätösvaltainen, jos vähintään neljä (4) sen jäsentä on paikalla.

Hallituksen tehtävänä on

  • hoitaa yhdistyksen asioita
  • kutsua koolle yhdistyksen kokoukset
  • pitää jäsenluetteloa
  • toteuttaa yhdistyksen kokousten päätökset
  • vastata yhdistyksen talouden hoidosta
  • valmistella yhdistyksen kokouksille tehtävät esitykset
  • valvoa toimikuntien ja jaosten toimintaa
  • edustaa yhdistystä ulospäin.

Yhdistyksen syys- tai vuosikokous voi hallituksen ehdotuksesta ja vähintään kolme neljäsosan (3/4) läsnäolevista jäsenistä kannattaessa valita toiminnanjohtajan hoitamaan yhdistyksen asioita.

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. Hallitus voi määrätä yhdistyksen jäsenen kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen.

10§

Sääntöihin voidaan tehdä muutoksia kahdessa perättäisessä kokouksessa tehdyillä päätöksillä vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänestäessä muutosten puolesta kummassakin kokouksessa, joiden väli tulee olla vähintään kuukausi. Kokouksista on toisen oltava vuosikokous tai syyskokous ja kokouskutsuissa on mainittava muutosehdotukset.

11§

Yhdistys voidaan purkaa sen jälkeen kun kaikille on asiasta kirjallisesti tiedotettu ja päätös tehty samoin kuin sääntöjen muutosta koskeva päätös. Viimeisessä kokouksessa on päätettävä yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta yhdistyksen päämääriä vastaavaan tarkoitukseen.

12§

Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.